keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Reilusti yli puolet oppimateriaaleista avoimia vuonna 2020?

Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta yritetään silti: väitän, että vuonna 2020 vähintään puolet käytössä olevista oppimateriaaleista – päiväkodista yliopistoon – ovat avoimesti lisensoituja tai vähintään open access -tavaraa.

Oppimateriaalin laadinta on työlästä, mutta kerran laadittua materiaalia on helppo editoida ja päivittää. Esimerkiksi kokonaisen matematiikan kirjasarjan tekeminen vaatii satoja tunteja työtä, mutta kun kirjasarja on kerran laadittu, se on muutaman viikon työllä editoitavissa vaikkapa uuden opetussuunnitelman muutosten mukaiseksi.

Wikipedia tappoi hyvin nopeasti painetut tietosanakirjat - ensin suomenkieliset kokonaan ja lopulta itse legendaarinen Encyclopedia Britannica - ei nyt sentään kokonaan kuollut mutta printtiversio kuopattiin.

Kun jostain löytyy aktiivinen porukka tekemään valmiin riittävän laadukkaan oppimateriaalisarjan, uutta kaupallista materiaalia voi olla vaikea työntää sen jälkeen markkinoille. Tietenkin vanhat brändit pitävät edelleen pintansa ja vanhat asiakkaansa, mutta kuinka kauan?

Julkisen sektorin rahatilanne ei seuraavan kymmenen vuoden aikana ainakaan helpotu, kun väestö vanhenee. Jatkossa raha ratkaisee yhä useammin, myös oppimateriaalivalinnoissa. Perinteisesti opettajalla on ollut oikeus valita käyttämänsä oppimateriaali, mutta esimerkiksi Vantaalla päädyttiin jo keskitettyyn hankintaan. Rahasummat ovat isoja: siinä missä jonkun kapean erikoisalan (yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa) oppikirjoja myydään alle tonnilla vuodessa, pelkästään Vantaan 3. luokan matikankirjoissa puhutaan sadoista tuhansista euroista.

Vapaa matikka -projekti etenee vauhdilla ja jos ei pahoja takaiskuja tapahdu, niin ensi vuonna meillä on valmiina kaupallista laatua oleva lukion pitkän matematiikan oppikirjasarja, joka on avoimesti lisensoitu. Kuinka pian muut oppiaineet seuraavat perässä?

Loppuun vielä tutustumisen arvoinen kalvosarja avoimien oppimisresurssien voimasta:


2 kommenttia:

  1. Voisi kuvitella, että tulee aika massiiviset säästöt kouluille, kun voi vaihtaa satojen tuhansien kirjat (per vuosikurssi!) ilmaisiin. Vaikka kirjoja päivittäisi joka vuosi ja päivittämiseen menisi kuukausikin päätoimista aikaa jollakin (esim. 5000 eur/kk palkalla), työn hinta olisi euroissa nelinumeroinen. Ja tämä jaettuna kaikkien niiden koulujen kesken, jotka käyttävät vapaata kirjaa.

    Lähinnä minua harmittaa se, että nyt ilmaisten kirjojen kirjoittajat nähdään uhkana ja kommunisteina ja vihollisina. Pian kaikki käyttävät heidän kirjojaan eikä kunniaa tai rahaa tipu. Jossain vaiheessa joku leipiintynyt byrokraatti palkataan pikkurahalla päivittämään kirjoja. Todella surullista.

    Teette arvokasta työtä ja olisi tosi tärkeää viedä koko vapaiden ja ilmaisten oppikirjojen hanke läpi mahd. pian joka paikassa. Meillä on muuten isoja kansantaloudellisia ongelmia. Nyt jo PISA-uutisissa luki, että noin 18% yläkoulun pojista ei pysty jatkamaan lukutaidon ongelmien takia työelämässä/jatko-opinnoissa. 50% ei myöskään lue. Valtio "tukee" lukemista mm. 200% isommalla ALV:llä elektronisissa kirjoissa kuin perinteisissä kirjoissa. Suomi on ICT-ajan Hölmölä.

    VastaaPoista
  2. On päivänselvää, että verkko-opetus lisääntyy, tulevaisuudessa voi suorittaa yliopistotutkinnonkin netissä. Oletko tutustunut Khan-akatemian kurssitarjontaan?

    VastaaPoista