perjantai 6. heinäkuuta 2012

Ysiluokka kahdessa kuukaudessa - ja ihmisten tyhmyys

Yksi alkuviikon klikkimagneeteista oli Aamulehden juttu koulukiusatusta ADHD-teinipojasta, joka suoritti ysiluokkansa loppuun kahdessa kuukaudessa.

Nettiperuskoulusta oli juttua muissakin medioissa, kiitos STT:n alkuperäisen uutisen. Aamulehden juttu oli jutuista muuten paras ja taustoittavin, mutta jostain syystä siitä oli jäänyt uupumaan olennaisin tieto eli mistä nettikoulusta oli kysymys. Kyseessä on siis Feeniks-koulu. Feeniks-koulusta oli juttua jo vajaa kymmenen vuotta sitten Hesarissa. Tällöin koulu toimi "vapaana" kouluna, ts. oppilaat opiskelijat omaan tahtiin. Kiinnitin huomiota hienoon ideaan jo silloin.

Hauskinta (tai tarkemmin ajatellen vähiten hauskinta) jutussa ja eritoten sen lukijakommenteissa oli monen ihmisen harhakäsitys siitä, että nettikoulu on jotenkin "epäsosiaalinen" tai "eristävä".

Itse ajattelen niin, että jos netissä voi katsoa elokuvia, käydä pörssikauppaa, maksaa laskuja tai etsiä seksiseuraa tai tehdä muuta hyödyllistä, niin mikä jottei siellä voi käydä peruskouluakin.

Kaikkein säälittävintä oli vanhempien syyllistäminen:
"Mielestäni äiti teke lapselleen karhunpalveluksen julkistamalla hänen diagnoosinsa kaiken kansan edessä lehdessä!"
johon tuli onneksi nopea vastauskin (5.7.2012 19.12):
Tiedoksi: Haastattelu tehtiin Eetun ja toimittajan kesken ensin. Tämän jälkeen haastateltiin äiti. Eetu oli saanut harkita, että haluaako tehdä haastattelua/ juttua. Tuli kuitenkin siihen lopputulokseen, että jos jutusta on hyötyä jollekin toiselle nuorelle, on mahdollinen julkisuus (negatiivinenkin) sen arvoista. Haastattelusta ei käynyt selväksi, mutta Eetu on sosiaalinen nuori mies jolla on ystäviä ja harrastuksia.
Äidillä ei ole diagnoosia.
Itse pidin juttua lukiessani itsestäänselvänä, että Eetu on sosiaalinen ja hänellä on ystäviä (antisosiaalinen tyyppi tuskin haluaa lehteen haastateltavaksi omalla nimellään). Koulu on (ehkä vankilan jälkeen) huonoin mahdollinen paikka sosiaalisten taitojen oppimiseen. Tai kyllä siellä oppii sosiaalisia taitoja, mutta niistä taidoista on hyötyä - professori Keltikangas-Järvisen sanoin - lähinnä Big Brother -talossa, ei normaalissa työ- eikä siviilielämässä. Mantralle, jonka mukaan koulussa (tai päiväkodissa) oppii sosiaalisia taitoja (paremmin kuin muualla), ei käsittääkseni ole mitään tieteellistä tukea (jos on, niin kertokaa minullekin).

Ja karhunpalveluksen pelkääjille: mitä haittaa siitä muka on, jos julkistaa ADHD-diagnoosinsa netissä?

10 kommenttia:

  1. Opettaja-lehdessä oli pari vuotta sitten artikkeli, jossa kyselytutkimukseen perustuen todettiin joka kolmannen opettajan itse kokevan olevansa huono työssään. Kun puhutaan kasvatuksesta ja vahvasti auktoriteettiuskoisesta järjestelmästä, tuloksia voi vain arvailla. Vaikka yksityisillä työpaikoilla prosenttiluku olisikin sama, mahdollinen tuho on lievempää, koska siellä tehdään "töitä" eikä kasvateta lapsia.

    VastaaPoista
  2. "Koulu on (ehkä vankilan jälkeen) huonoin mahdollinen paikka sosiaalisten taitojen oppimiseen. "

    Mulla ei ole tuohon muuta kuin omat kokemukset, mutta edelleen yli viiskymppisenä olen sitä mieltä että koulu todellakin on per*eestä. Eikä sillä nyt niin iso ero vankilaan ole, että sitä kannattaisi erikseen mainita.

    VastaaPoista
  3. MIelenkiintoinen ja mahdollisuuksia avaava ratkaisu.

    Mutta miksi koulu on (ehkä vankilan jälkeen) huonoin mahdollinen paikka sosiaalisten taitojen oppimiseen?

    Onko tämä todettu jossain jotenkin tieteellisesti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole todistettu, ja lause on helppo muutenkin osoittaa vääräksi listaamalla vastaesimerkkejä: esimerkiksi yksin kaivon pohjalla istuskelu voi hyvinkin olla huonompi paikka :-).

      Tarkoitan vain, että koulu on kaukana optimaalisesta paikasta sosiaalisten taitojen oppimiseen.

      Koulua tai päiväkotia verrataan usein siihen, että lapsi nyhjöttää kotona ilman sosiaalisia kontakteja. Oikea tapa olisi verrata harrastuksiin ja vapaaseen leikkiin pihalla korttelin muiden lasten kanssa.

      Vähän niin kuin verrattaisiin 30 km työmatkani kulkemisessa yksityisautoilua ja kävelyä. Silloin yksityisautoilu on väistämättä mainio vaihtoehto. Kun vain jätetään mainitsematta, että melkein kotioveltani menee suora ilmastoitu bussi kahden korttelin päähän työpaikastani :-).

      Poista
  4. Mielenkiintoinen yksityiskohta Keltikangas-Järvisen kirjasta: Koulussa opittavat sosiaaliset taidot ovat esimerkiksi sen vuoksi vähän käyttökelvottomia, että 20-ikävuoden jälkeen ihmisten arvot muuttuvat, käsittääkseni biologisista syistä, ja alamme arvostaa ihan erilaisia asioita. Eli se, mikä toimi ja oli coolia koulussa oppilaiden kesken ei ole usein käyttökelpoista myöhemmin.

    VastaaPoista
  5. Hmmm. Nyt saattaa mennä puurot ja bellit sekaisin. Koulut eivät ole samanlaisia. On lukuisia esimerkkejä siitä, että koulu oikeasti panostas sosiaalisiin taitoihin . Sen homman voi tehdä hyvin tai huonosti.

    VastaaPoista
  6. Tähän tekee mieli linkata teksti, joka jäi vuosia sitten mieleen ja jossa on muutamia hyviä oivalluksia siitä, miten koulu sosiaalisena ympäristönä eroaa
    oikeasta maailmasta: Why nerd are unpopular?

    "I think the important thing about the real world is not that it's populated by adults, but that it's very large, and the things you do have real effects. That's what school, prison, and ladies-who-lunch all lack. The inhabitants of all those worlds are trapped in little bubbles where nothing they do can have more than a local effect. Naturally these societies degenerate into savagery. They have no function for their form to follow."

    VastaaPoista
  7. Tosi hieno juttu että kiusattu pääsi pois kiusaajiensa kynsistä ja sai koulun suoritetuksi. Teen vapaaehtoistyötä Pukinmäen peruskoulun maahanmuuttajaluokalla ja kouluasiat kiinnostavat. Minulla on Facebookissa ryhmä nimeltä Vapaaksi kiusaamisesta, ja siellä ideoimme keinoja ennalta ehkäistä ja lopettaa kaikenlainen kiusaaminen - koulukiusaaminen, työpaikkakiusaaminen, rasismi jne.

    Tervetuloa mukaan: https://www.facebook.com/groups/346593098726499/

    VastaaPoista
  8. Niin, ja sitä vielä että kannatan diagnoosin "julkistamista". Monet muutkin uskaltavat sitten kertoa omansa asiallisesti tai osaavat epäillä että olisiko minulla / lapsellani / oppilaallani samoja piirteitä?

    VastaaPoista
  9. Hesarin maksullisesta arkistosta löytyy tällainen juttu:
    Ihmiset
    SUNNUNTAINA 4.3.2007
    TAPASIMME

    Feeniks- koululainen sai jo todistuksensa
    Tiina Malinen luki peruskoulun 9. luokan viidessä kuukaudessa



    Lahtelaisella Tiina Malisella, 15, on plakkarissa hyvä paperi. Se on peruskoulun päättötodistus, jonka hän sai juuri käteensä.

    Todistuksessa seisoo pelkkiä kiitettäviä, kaunis rivi kymppejä ja muutama ysi. Lukuaineiden keskiarvo kipuaa 9,6:een.

    Aika hyvin tytöltä, joka ei kestänyt enää yläasteella ja jäi pois koulusta kahdeksannen luokan jälkeen.

    "Koulunkäynti alkoi tökkiä. En viihtynyt, oli melua ja levotonta. Suuri osa ajasta meni siellä huutamiseen ja kurinpitämiseen", Malinen muistelee vaikeaa kahdeksatta luokkaa.

    Turhautumista lisäsi myös hidas etenemisvauhti. Kun mennään hitaimpien mukaan, lahjakkaat ja nopeat oppijat kyllästyvät. Niin kävi Malisellekin.

    "Tuli poissaoloja koulusta. Halusin olla rauhassa kotona. Olen sellainen, että tarvitsen myös yksinoloa." Viime syksynä hänen äitinsä soitti koululle, että tytär siirtyy kotiopetukseen. Malinen alkoi käydä vapaata Feeniks-koulua, joka toimii Keravalla tällä haavaa kirjaston tiloissa.

    Kouluvirastosta ja sosiaalitoimistosta soitettiin perään. Malisen äiti vakuutti, että ratkaisu oli tytön oma.

    "Minua ei pelottanut tulla tänne. Olen itsenäinen opiskelija. En tiedä, mitä äiti pohjimmiltaan ajatteli, mutta hän uskalsi kokeilla." "On se nyt varmaan ylpeä musta." Feeniks-koulussa ei ole lukujärjestystä, eikä sinne ole pakko tulla joka päivä. Ajatus on, että oppilas ottaa itse vastuun opiskelusta. Koulun vetäjä Marko Koskinen auttaa, jos tarvitaan.

    Tiina Malinen kävi koululla kerran pari viikossa junalla Lahdesta. Muut päivät hän opiskeli omin päin kotona.

    "Tein kahdessa tai kolmessa tunnissa kotona sen mikä koulussa vie koko päivän, seitsemän tuntia." Vain ruotsin kurssit teettivät kotona paljon työtä.

    "Siksi koska sitä oli vastenmielistä opiskella." Kaikki kokeet hän kävi tekemässä koululla. Koulun yhteistyökumppani Otavan opisto arvosteli ne ja tarkasti kotitehtävät.

    Malinen luki yhdeksännen luokan oppimäärän kurssi kerrallaan viidessä kuukaudessa. Ikätoverit saavat oman todistuksensa vasta toukokuussa.

    Hän on ensimmäinen Feeniks-koulusta valmistunut oppilas.

    "Joillekin peruskoulu on hyvä valinta. Minäkin olisin selvinnyt sieltä ulos, mutta se olisi ollut huono asia mielenterveydelle." Jos lukuintoa riittää, keväällä koulusta saa peruskoulun päättötodistuksen toinenkin oppilas.

    "Tiina löi sellaiset pohjat, ettei siihen kukaan muu pysty", Vesa Aalto valittaa.

    Hänkin oli liki yhdeksikön oppilas, kun siirtyi peruskoulun seitsemänneltä luokalta vapaaksi oppijaksi.

    Tämän kevään Tiina Malinen aikoo ottaa rennosti kotona. Vaikka koulu on virallisesti ohi, juna tuo hänet usein Keravalle.

    "Täällä on niin kivaa. Markoonkin on hyvät välit. Täällä opettaja ei ole yksinvaltias, joka määrää kaikesta. Oppilaillakin on sananvaltaa." Opintie ei jatku lukioon ainakaan vielä ensi syksynä. Malinen haluaa viettää välivuoden. Mieluisa ratkaisu hänelle olisi oppisopimus Feeniks-kouluun "Markon apulaiseksi".

    Muut koulutusratkaisut siirtyvät tulevaan.

    "Haluan odottaa, kunnes todella tiedän, mitä haluan." Jaana Laitinen

    VastaaPoista